Mikko Järvinen Espoosta laski helmikuussa 2026, paljonko hän oli maksanut korkoja edellisen vuoden aikana: 8 740 euroa. Hän muisti vielä hyvin, miten vielä vuonna 2019 siitä summasta olisi saanut vähentää osan veroissa. Nyt luku oli pyöreä nolla. Suomi on pohjoismaista ainoa, jossa asuntolainan korkovähennys on kokonaan poistettu.
Tämä opas selvittää, miksi vähennys loppui, mitä se tarkoittaa euroissa vuonna 2026 ja millä keinoilla asuntolainan kokonaiskustannusta voi silti pienentää.
Korkovähennyksen historia — miten tähän päädyttiin?
Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus oli Suomessa voimassa vuosikymmeniä. Vielä vuonna 2011 lainanottaja sai vähentää 100 % asuntolainan koroista pääomatulojen verotuksessa (30 % veroasteella). Sitten alkoi asteittainen leikkaus:
| Verovuosi | Vähennysoikeus | Korosta vähennettävä osuus |
|---|---|---|
| 2011 ja sitä ennen | 100 % | Koko korko vähennyskelpoinen |
| 2012 | 85 % | Leikkaus alkoi |
| 2015 | 65 % | Merkittävä pudotus |
| 2018 | 35 % | Alle puolet jäljellä |
| 2020 | 15 % | Vähennys lähes nimellinen |
| 2022 | 5 % | Viimeinen voimassaolovuosi |
| 2023 → | 0 % | Kokonaan poistettu |
Päätöksen takana oli useampi hallitus. Perusteluina mainittiin asuntovelkaantumisen hillitseminen, verojärjestelmän yksinkertaistaminen ja se, että vähennys suosi lainalla ostavia vuokralla asuvien kustannuksella. Tuloverolain (1535/1992) 58 c § kumottiin lopullisesti verovuoden 2023 alusta.
"Korkovähennyksen poistuminen tuntuu jokaisessa kuukausierässä. Mutta totuus on, että useimmilla lainanottajilla todellinen menetys jäi pienemmäksi kuin pelättiin."
— Sanna Virtanen, Verokonsultti, HelsinkiMitä se tarkoittaa euroissa — laskuesimerkit 2026
Konkreettiset luvut auttavat hahmottamaan muutoksen. Vertaan kolmea esimerkkitilannetta: mitä korkovähennys olisi antanut vuoden 2011 säännöillä ja mitä tilanne on nyt.
Esimerkki 1: Kerrostaloasunto Helsingissä
Anna ja Jukka, asuntolaina 280 000 euroa, korko 3,95 %. Vuosikorko: noin 11 060 euroa.
- Vanhoilla säännöillä (100 %, 30 % vero): säästö 3 318 euroa/vuosi
- Vuonna 2026: säästö 0 euroa
- Ero: 277 euroa kuukaudessa enemmän maksettavaa
Esimerkki 2: Omakotitalo Tampereella
Petri, asuntolaina 210 000 euroa, korko 4,15 %. Vuosikorko: noin 8 715 euroa.
- Vanhoilla säännöillä: säästö 2 615 euroa/vuosi
- Vuonna 2026: säästö 0 euroa
- Ero: 218 euroa kuukaudessa
Esimerkki 3: Ensiasunto Oulussa
Liisa, ensiasunnon ostaja, laina 160 000 euroa, korko 3,80 %. Vuosikorko: noin 6 080 euroa.
- Vanhoilla säännöillä: säästö 1 824 euroa/vuosi
- Vuonna 2026: säästö 0 euroa (mutta varainsiirtoverovapaus säästää ensiasunnossa erikseen)
Vaihtoehtoiset keinot pienentää lainakustannusta
Korkovähennyksen menetys ei tarkoita, ettei kustannuksiin voi vaikuttaa. Itse asiassa näiden vaihtoehtojen merkitys on kasvanut huomattavasti juuri siksi, ettei verottaja enää auta.
-
Kilpailuta lainasi säännöllisesti
Suomen Pankin tilastojen mukaan pankkien välinen korkoero voi olla jopa 0,4–0,7 prosenttiyksikköä samalle asiakasprofiilille. 250 000 euron lainassa se tarkoittaa 1 000–1 750 euroa vuodessa. Kilpailuta vähintään joka toinen vuosi.
-
Harkitse lyhyempää laina-aikaa
25 vuoden laina-ajan lyhentäminen 20 vuoteen nostaa kuukausierää, mutta vähentää kokonaiskorkomaksuja merkittävästi. Esimerkiksi 250 000 euron lainassa ero on yli 18 000 euroa kokonaiskoroissa.
-
Ylimääräiset lyhennykset
Useimmat suomalaiset pankit sallivat ylimääräisiä lyhennyksiä ilman lisäkuluja. Jo 100 euroa kuukaudessa ylimääräistä lyhennystä 250 000 euron lainaan lyhentää laina-aikaa noin 5 vuodella ja säästää tuhansia euroja korkokuluissa.
-
Hyödynnä ASP-lainan korkotuki
Ensiasunnon ostajat, jotka ovat säästäneet ASP-tilille, saavat valtion korkotuen ensimmäisiksi 10 vuodeksi. Korkotuen arvo on konkreettisesti satoja euroja vuodessa nykyisellä korkotasolla. Tämä on eri asia kuin poistunut korkovähennys.
-
Kiinteän koron jakson harkitseminen
Jos korkoennusteet viittaavat nousuun, 3–5 vuoden kiinteä korko voi lukita kustannuksen ennustettavalle tasolle. Tämä ei ole aina edullisinta pitkällä aikavälillä, mutta antaa budjettivarmuutta — varsinkin kun verovähennystä ei enää ole pehmentämässä koronnousua.
Usein kysytyt kysymykset
Korkovähennyksen poistuminen herättää edelleen paljon kysymyksiä. Tässä viisi yleisintä — en ole täysin varma kaikkien yksityiskohtien pysyvyydestä tulevissa hallitusohjelmissa, mutta nykytila on selkeä.
Saako asuntolainan korkoja vähentää mistään verotuksessa vuonna 2026?
Ei henkilöverotuksessa. Tuloverolain 58 c § kumottiin verovuodesta 2023 alkaen, ja vuonna 2026 ei ole mitään vähennysoikeutta yksityishenkilön asuntolainan koroille. Jos asuntoa käytetään osittain elinkeinotoiminnassa, sen osuuden korot voidaan vähentää yritystoiminnan kuluina.
Miten Suomi eroaa muista Pohjoismaista korkovähennyksen suhteen?
Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on poistanut vähennyksen kokonaan. Ruotsi antaa 30 % vähennyksen (21 % yli 100 000 SEK), Norja 22 % ilman ylärajaa ja Tanska noin 21 % rajoitetusti. Suomi teki pohjoismaista rohkeimman veropolitiikan muutoksen.
Onko ASP-korkotuki sama asia kuin korkovähennys?
Ei. ASP-korkotuki on valtion maksama korkotuki ensiasunnon ostajille, jotka ovat säästäneet ASP-tilille. Se kattaa osan korosta suoraan — ei verotuksen kautta. Korkovähennys oli verovähennys kaikille lainanottajille. ASP-tuki on edelleen voimassa.
Kannattaako asuntolainan korko kiinnittää vuonna 2026?
Se riippuu riskinsietokyvystäsi ja korkoennusteista. Koska korkovähennystä ei ole, koronnousu tuntuu täysimääräisesti kukkarossa. Jos kuukausierän ennakoitavuus on tärkeää, 3–5 vuoden kiinteä jakso voi olla järkevä — mutta pitkällä aikavälillä vaihtuva korko on historiallisesti ollut edullisempi.
Kuinka paljon suomalaiset menettivät korkovähennyksen poistossa yhteensä?
Valtiovarainministeriön arvion mukaan korkovähennyksen poistuminen tuotti valtiolle noin 240 miljoonaa euroa vuodessa lisätuloja. Se tarkoittaa, että suomalaiset kotitaloudet menettivät yhteensä vastaavan summan verovähennyksinä. Yksittäiselle lainanottajalle vaikutus vaihteli muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon vuodessa.